🇫🇮 Suomi mainittu

Tänä lokakuuna Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi muuttavat pohjoismaisen päivän pohjoismaiseksi kuukaudeksi: kuukaudeksi, joka on täynnä liiketoimintaa, ideoita, kulttuuria ja yhteyksiä ja jonka tarkoituksena on lähentää Pohjoismaita ja Malesiaa.

Ukrainan sotilaslennokit ovat harhautuneet Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan ilmatilaan, mikä on herättänyt huolta siitä, että Ukrainan sota leviää Venäjän ja sen liittolaisen Valko-Venäjän rajanaapureina oleviin Nato-maihin.

Suomesta on tullut ensimmäinen maa, jolla on ydinjätteen loppusijoituslaitos. Suomi hyväksyi hiljattain maailman ensimmäisenä maana ydinjätteen loppusijoituslaitoksen. Se sijaitsee 400 metriä maan alla saarella Länsi-Suomessa, yhden maan kahdesta ydinvoimalasta yhteydessä. Hankkeen toteuttaminen kesti noin 40 vuotta. Suomi on ehdottomasti maa, joka on edennyt asiassa nopeimmin maailmassa.

Hänen isoäitinsä oli merisaamelainen, alkuperäiskansaan kuuluva rannikkosaamelainen, jonka kotiseutu Sápmi ulottuu Pohjois-Norjasta ja Ruotsista Suomeen ja Venäjän voimakkaasti militarisoidulle Kuolan niemimaalle. Kaksisataa vuotta myöhemmin tämä arktinen yhteisö koostuu saamelaisista, norjalaisista, suomalaisista, ukrainalaisista, venäläisistä ja kansainvälisistä kausityöntekijöistä.

Suomalaisen Iceye-yhtiön operoima Iceye-X36 on suomalais-amerikkalainen siviilisatelliitti, jossa on synteettisen apertuurin tutka (SAR) ja joka tuottaa satelliittikuvia Ukrainan asevoimille.

Kommentoidessaan tällä viikolla käymäänsä puhelinkeskustelua Norjan ja Suomen johtajien kanssa Putin sanoi Venäjän olevan valmis mahdolliseen sotaan Euroopan kanssa, vaikka se ei halua sotaa. Putin sanoi, että Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre toimivat oikein soittaessaan, vaikka jotkin Euroopan pääkaupungit arvostelivat heitä siitä, että he ottivat yhteyttä Moskovaan ja poikkesivat muiden linjasta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi välitti Venäjän presidentti Vladimir Putinille Suomen ja Norjan johtajien kautta, että hän on valmis keskustelemaan aluekysymyksestä henkilökohtaisessa tapaamisessa. Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kertoi tästä suomalaiselle Helsingin Sanomat -lehdelle.

Todellisuudessa tämä on Viipuri, pieni kaupunki Pietarin luoteispuolella, jonka ruotsalainen ja suomalainen perintö on jo pitkään houkutellut kävijöitä hakemaan makua elämästä rajan toisella puolella. Mutta muistutukset Ukrainan sodasta eivät ole koskaan kaukana, ja Venäjän ja Nato-maa Suomen väliset jännitteet — Suomen rajan ollessa vain 30 kilometrin päässä — varjostavat elämää tässä muuten viehättävässä kaupungissa. Maaliskuussa Ukraina hyökkäsi Viipuriin ensimmäistä kertaa drooneilla. Hyökkäyksessä kerrottiin vaurioituneen historiallisen, Suomen ajalta peräisin olevan rakennuksen katto sekä liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) rannikkovartiostolle rakennettava partiojäänmurtaja. Ruotsalaiset ristiretkeläiset perustivat Viipurin vuonna 1293 linnoitukseksi Suomenlahden rannalle, ja Pietari Suuren joukot valtasivat sen vuonna 1710 suuressa Pohjan sodassa. Vuonna 1812 siitä tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, Venäjän keisarikunnan autonomista aluetta. Kun Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917, Viipuri, suomeksi Viipuri, jäi sen rajojen sisälle ja siitä tuli maan toiseksi suurin kaupunki Helsingin jälkeen. Suomi luovutti Viipurin Neuvostoliitolle vuonna 1940 talvisodan jälkeen; sota oli alkanut Neuvostoliiton hyökkäyksellä edellisenä vuonna. Suomalaisjoukot valtasivat kaupungin takaisin vuonna 1941, kun Suomi taisteli yhdessä natsi-Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan, mutta Neuvostoliiton joukot valtasivat kaupungin uudelleen vuonna 1944. Viipurin suomalaisväestö evakuoitiin ja joutui jättämään kotinsa lopullisesti.

Suomessa alle 35-vuotiaiden osuus kotitalouksien varallisuudesta on 0,8 prosenttia, mikä on pienin osuus kaikista tutkituista maista, kun taas yli 55-vuotiaiden osuus on yli 71 prosenttia.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kutsui valheeksi Financial Timesin uutista, jonka mukaan Vladimir Putin olisi keskustellut hänen ja Suomen presidentin Alexander Stubbin kanssa ja kertonut slaavien historiasta.

Työntekijöiden johtamisen ja suoritusten seurannan jättäminen algoritmien tehtäväksi tekee ”näistä prosesseista lähes näkymättömiä”, valtuuskunnan puheenjohtaja Li Andersson kertoi EUobserverille.

Interfax-uutistoimiston mukaan Juri Ušakov sanoi, ettei Euroopan maiden mahdollista osallistumista käsitelty tiistaina 90 minuuttia kestäneessä puhelussa, johon osallistuivat Venäjän presidentti Vladimir Putin, Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Stubb esitti kuitenkin asiasta toisenlaisen näkemyksen ja kertoi Helsingin Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa, että Euroopan maat osallistuisivat marraskuussa Abu Dhabissa käytäviin neuvotteluihin.

Ranska, Espanja, Suomi, Tanska, Luxemburg ja Portugali kannattavat komission ehdotusta lykätä sääntöjä vuodella.

Jotkut Euroopan virkamiehet ovat arvostelleet Støren ja Suomen presidentin Alexander Stubbin päätöstä ottaa yhteyttä Venäjän johtajaan. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre puolusti keskiviikkona omaa ja Suomen presidentin Alexander Stubbin edellisenä päivänä käymää puhelinkeskustelua Venäjän Vladimir Putinin kanssa. Hän sanoi, että tarkoituksena oli varmistaa, että Kreml kuulee Euroopan johtajien näkemykset Ukrainan sodan päättämisestä. Suomi ja Norja sanoivat, että niiden johtajat puhuivat maidensa edustajina eivätkä koko Euroopan puolesta.

Norjan pääministeri puolusti keskiviikkona kolmipuhelua Vladimir Putinin ja Suomen presidentin kanssa ja sanoi, että sen tarkoituksena oli varmistaa, että Venäjän johtaja kuulisi Euroopan näkemykset Yhdysvaltojen näkemysten lisäksi. Tiistain puhelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin, Suomen presidentin Alexander Stubbin ja Norjan pääministerin Jonas Gahr Støren välillä rikkoi Länsi-Euroopan johtajien pitkäaikaista käytäntöä välttää suoraa yhteydenpitoa Kremliin, ja liittolaiset, kuten Tanskan Mette Frederiksen, arvostelivat sitä.

Suomen ja Norjan johtajat ovat soittaneet Vladimir Putinille, kun Eurooppa pyrkii saamaan paikan neuvottelupöydässä. Sasha Vakulina kertoo Suomen Alexander Stubbin ja Norjan Jonas Gahr Støren harvinaisesta puhelusta Vladimir Putinin kanssa ja pohtii, viekö se rauhanneuvotteluja lähemmäs.

Venäjän presidentti Vladimir Putin omisti suurimman osan 27. lokakuuta käydystä puhelinkeskustelusta Suomen ja Norjan johtajien kanssa kertomalla ”slaavien historiasta keskiajalla”. Näin kertoivat Financial Timesille keskustelun sisällön tuntevat lähteet.

Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kävivät Vladimir Putinin kanssa puhelinkeskustelun, jota he kuvailivat ”suoraksi ja asiapitoiseksi”, keskustellakseen keinoista lopettaa sota Ukrainassa.

Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat tiistaina Helsingistä Putinille ja välittivät viestejä tulevista neuvotteluista ennen Abu Dhabissa järjestettäviä tapaamisia, molempien maiden hallitusten lausunnon mukaan.